9. Lannoitus
Lannoituksen tarve vaihtelee eri lohkoilla. Sen vuoksi pohjana tulisi ensisijaisesti käyttää maakartoitusanalyysiä. Tarkasta sallitut lannoitemäärät jos olet mukana ympäristökorvausjärjestelmässä. Lannoituksen tarve voidaan jakaa kylvövuoteen ja satovuosiin:
|
Kylvövuosi: (kg/ha) |
Typpi |
Fosfori |
Kalium |
|
Mineraljordar |
30-50 |
15-20 |
50-70 |
|
Lerjordar |
40-60 |
15-20 |
50-70 |
|
Satovuosi: (kg/ha) |
Typpi |
Fosfori |
Kalium |
|
Mineraljordar |
60-80 |
15-20 |
50-70 |
|
Lerjordar |
70-90 |
15-20 |
50-70 |
Eläinlannoitetta voidaan hyvin käyttää kuminalle etenkin kylvövuonna. Usein eläinlannoite sisältää enemmän fosforia ja kaliumia, joita kumina tarvitsee kylvövuonna. Fosforilannoituksella on lisäksi parempi teho kylvövuonna, koska lannoite voidaan silloin lisätä multaamalla.
Hivenravinteista boorilla on suuri merkitys siemenmuodostukseen. Lannoitteen valitseminen riippuu siis maan ravinnepitoisuudesta. Aika usein kuminalle soveltuva lannoite on Yara Y6 (17-4,6-10).
Lannoitus korjuuvuonna voidaan aloittaa niin pian, kun maa kantaa, pintalannoitus sopii erityisesti hyvin hallaöiden jälkeen.
Lannoitus korjuuvuonna voidaan aloittaa niin pian, kun maa kantaa, pintalannoitus sopii erityisesti hyvin hallaöiden jälkeen. On kyseenalaista voidaanko eläinlannoitetta suositella satovuosina, koska bakteeripitoisuus, kuten kolibakteeri, saattaa tällöin kohota kuminasadossa.
On todettu, että typen lisälannoitus 20-30 kg/ha sadonkorjuun jälkeen tuottaa vahvemmat taimet ja näin mahdollisuuden suurempaan satoon seuraavana vuonna.
Ympäristötuen ehdot (mm. lannoitus) kuminalle esitetään sivulla 22.